Linnoitusten rannikko, Loviisa, Kotka, Hamina

Tämä Linnoitusten rannikko pyöräilyreitti kertoo 1700- ja 1800- lukujen ajanjaksosta, jolloin ruotsalaiset ja venäläiset linnoittivat vuorotellen Suomenlahden rantaa. Reitti alkaa Loviisan kaupungista, joka on rakennettu Ruotsalaisten toimesta Suomenlinnan sisarlinnoitukseksi. Loviisan linnoitus käsittää Loviisanlahden suulla olevan Svartholman merilinnoituksen ja Loviisan kaupungin ympärille rakennetun Suurta Rantatietä suojaavan maalinnoituksen.

Loviisan linnoitukset edustaa 1700-luvun loppupuolen ruotsalaista linnoitustekniikkaa. Tavoitteena oli rakentaa suurin piirtein Haminan kokoinen linnoitus, jonka puolustamiseksi tarvittaisiin 2 000 miestä, mutta jonne voitaisiin tarvittaessa sijoittaa jopa 8 000 miestä. Linnoituksen rakennustyöt alkoivat vuonna 1748 ulkovarustuksista. Linnoituksen kuusi bastionia saivat kuningasperheen jäsenten mukaan nimet: Adolph Fredric, Lovisa Ulrica, Gustaf, Carl, Fredric Adolph ja Sophia Albertina. Kuningas Kustaa III määräsi linnoituksen rakennustyöt lopetettavaksi vuonna 1775. Linnoitus jäi monilta osin keskeneräiseksi. Sen sijaan Svartholman merlinnoitus saatiin rakennettua valmiiksi 1750-luvulla. Ruotsalainen linnoituskausi Svartholmassa päättyi vuonna 1808, kun Svartholma antautui venäläisille lähes ilman vastarintaa. 1960-luvulta alkaen linnoitusta on restauroitu museoviraston johdolla.

Seuraavana reitillä on Kotkassa (silloin Ruotsinsalmi) sijaitseva linnoituspari. Se koostuu Kyminlinnan maalinnoituksesta sekä Ruotsinsalmen merilinnoituksesta. Nämä linnoitukset on rakennettu venäläisten hävittyä suuren Ruotsinsalmen meritaistelun 1790. Tuolloin vallassa ollut Katariina Suuri käski rakentaa Ruotsinsalmen suojaksi linnoituskaupungin ja Suuren rantatien suojaksi Kyminlinnan maalinnoituksen. Rakentamisesta vastasi Generalissimus Aleksandr Suvorov. Linnoitukset menettivät sotilaallisen merkityksensä 1809 allekirjoitetussa Haminan rauhassa, jossa Ruotsin ja Venäjän rajalinja muuttui Kymijoesta Tornionjokeen. Tämän seurauksena sotilaat siirrettii muihin varuskuntiin ja Ruotsinsalmen merkitys kaupunkina väheni.

Reitin viimeisenä kohteena on Haminan linnoitus. Pietari Brahe perusti Weckelax Nystad -nimisen kaupungin vuonna 1653 Haminan paikalle. Kaupungin tuhouduttua Suuressa Pohjan sodassa, se rakennettiin 1720-luvulla uudelleen ympyräkaavaiseksi ja sai nimen Fredrikshamn Ruotsin kuninkaan Fredrik I:n mukaan. Suomeksi nimi kääntyi Haminaksi. Ruotsi alkoi linnoittaa silloista itäistä rajaansa Venäjää vastaan, jolloin Haminasta tuli linnoituskaupunki.

Haminan linnoituksen toteutti ruotsalainen kenraali Axel von Löwen 1720-luvulla. Linnoituksen ja kaupungin esikuvana on italialainen, tähdenmuotoinen renessanssiajan linnoitus 1500-luvulta. Ruotsalaiset toteuttivat linnoittamisen vain hiekkavallituksina. Turun rauhassa 1743, raja siirrettiin Kymijoen läntisimpään haaraan ja Haminan linnoitus jäi venäläisille. He jatkoivat linnoitustöitä 1740-luvulla, jolloin Haminassa alkoi venäläinen, ns. Vanhan Suomen aika.

Tähdenmuotoinen bastionilinnoitus sulkee sisäänsä vanhan ympyräkeskustan, jonka kahdeksan sädekatua alkavat Raatihuoneentorilta. Kaksi niiden poikkikatua, Isoympyräkatu ja Pikkuympyräkatu, kulkevat linnoituksen muotoa seuraten kehässä. Pikkuympyräkatu on noin 900 metrin mittainen täysi ympyryrä. 

Kansainvälisestikin harvinainen ympyräkaupunki valleineen ja asemakaavoineen on lukuisista 1800-luvun suurtulipaloista huolimatta säilynyt hyvin. Kaupungin sotilaallinen perinne on jatkunut ensin 1800-luvulla Keisarillisessa Suomen Kadettikoulussa ja 1900-luvulla Reserviupseerikoulussa.